1.1.2015 päätin lopettaa sarjayrittäjän urani Suomessa ja häipyä Piilaaksoon, kuten niin monet teknologiayrittäjät tekevät. 3.1.2015 sisuunnuin: ei perkele, tulta päin, kyllä tämä maa on saatava siihen kuntoon, että minä ja muut yrittäjät voimme elää ja kukoistaa täällä.

Mietin pitkään puoluetta. Yleensä olen äänestänyt vihreitä tai kokoomusta. Kumpikin tuntui toisaalta itsestäänselvältä ja toisaalta vieraalta. En koe, että vihreät olisivat enää aidon kapinallinen ja intohimoinen puolue – enkä toisaalta näe kokoomuksen edistävän aikuisten oikeasti startup-yrittäjien asiaa – enemmänkin kokoomuksen asiaa.

Sitoutumattomana RKP:n listalta

Olen ollut aikuisen elämäni hyvin liberaali. Suomessa ei ole kuin yksi aito liberaalipuolue (jos joku nyt tuo tässä keskustan jotenkin esiin, niin huh-huh). RKP:n puolueohjelma oli mielestäni ympäripyöreä, mutta sisälsi paljon minulle rakkaita ajatuksia – tosin se koko Suomen asuttuna pitäminen oli toivoakseni vitsi.

Ai se kielikysymys? Mielestäni Suomi voisi siirtyä kohti tuhatkielisyyttä. Tulevien vuosikymmenten aikana kielet menettävät joka tapauksessa huomattavasti merkitystään tulkkausteknologian parantuessa, enkä usko, että tämä on hirvittävän olennainen asia.